TOIMINTAKÄSIKIRJA
päivitetty 20.1.2025
Sisällysluettelo
1. Voimisteluseura Kotka Sport ry
1.1 Perustiedot
1.2 Toiminta-ajatus
1.3 Seuran visio ja arvot
1.4 Seuran eettiset linjaukset
1.5. Seuran tavoitteet
2. Seuran johtaminen, hallinto ja tiimit
2.1 Jäsenet
2.2 Hallitus
2.3. Seuratoimijat ja tiimit
2.4. Joukkueenjohtajat ja huoltajat
2.5. Uusien henkilöiden perehdytys
3. Talous
3.1 Talousohjesääntö (liite 1)
3.2 Tulojen ja menojen muodostuminen
3.3 Toiminnan hinnoittelu
4. Seuratoiminta
4.1 Toimintasuunnitelma
4.2 Vuosikertomus
4.3 Vuosikello
4.4 Viestintä
4.5 Toiminnan arviointi ja kehittäminen
4.6 Kiitoskulttuuri ja yhteisöllisyyden lisääminen
5. Harrastustoiminta
5.1 Valmennuksen periaatteet
5.2 Valmentajan polku
5.3 Harrastustoiminta
5.4 Harrastajan polku
6. Käytännön toimintaperiaatteet
6.1 Seuran säännöt (liite 2)
6.2 Turvallisuusohje (liite 3)
6.3 Kriisiviestinnän ohje
6.4 Vanhempainopas (liite4)

1. VOIMISTELUSEURA KOTKA SPORT
1.1 Perustiedot
Voimisteluseura Kotka Sport Ry (VKS)
Y-tunnus 3151216-4
℅ Kumppanuustalo Viikari, Mariankatu 24 48100 Kotka
Voimisteluseura Kotka Sport Ry on vuonna 2020 perustettu joukkuevoimisteluun keskittyvä voimisteluseura. Toiminta käynnistyi 1.1.2021.
Uuden seuran perustamisen taustalla on ollut halu kehittää alueen voimistelutoimintaa ja saada kaikki paikallinen joukkuevoimistelutoiminta saman seuran piiriin.
Seurallemme on myönnetty tähtiseura tunnus, joka on Olympiakomitean, lajiliittojen ja aluejärjestöjen yhteinen brändi laatuseuraohjelmalle.
1.2. Toiminta-ajatus
Halu luoda nuorekas, vetovoimainen ja raikas voimisteluseura, jossa kaikki puhaltavat yhteen hiileen. VKS tarjoaa laadukasta sekä harrastetoimintaa että huipulle tähtäävää kilpatoimintaa lasten, nuorten ja aikuisten joukkuevoimistelussa sitoutuneiden ja osaavien valmentajien ohjauksella.
1.3 Seuran visio ja arvot
Visio:
- kilpaileminen kansallisella kärkitasolla
- myös matalan kynnyksen harrastustoiminnan tarjoaminen
- Kymenlaakson alueen vetovoimaisin ja tunnetuin voimisteluseura
- jäsenmäärä 500 henkilöä vuoteen 2030 mennessä
Arvot:
- vastuullisuus ja turvallisuus
- liikunnan ilo ja yhteisöllisyys
- avoimuus
- yhdenvertaisuus
1.4 Seuran eettiset linjaukset
Kotka Sport on sitoutunut noudattamaan Suomen voimisteluliiton eettisiä periaatteita. Lisäksi seura on kiteyttänyt oman arvopohjansa kuten kohtaan 1.3 on kirjattu.
1.5 Seuran tavoitteet
- nykyaikainen ja laadukas voimisteluseura
- ammattitaitoinen valmennus ja jatkuva osaamisen kehittäminen
- mahdollisuus harrastaa voimistelukoulusta ja harrastetasolta aina huipulle asti
- SM-sarjan joukkue, kilpajoukkue ja harrastejoukkue kaikkiin ikäkausiin
- yhteistyön ja yhteisöllisyyden lisääminen harrastajien, vanhempien ja seuratoimijoiden välillä
Tavoitteena on saada harraste- ja kilpasarjan sekä SM-sarjan joukkue jokaiseen ikäluokkaan. Koulutetut valmentajat varmistavat jokaiselle joukkueelle laadukkaan valmennuksen. Lisäksi seuralla on joukkueiden voimistelijoille polku, jossa edetä aina urheilijasta valmentajaksi ja aktiiviseksi seuratoimijaksi. Näin varmistetaan riittävät resurssit ja jatkuvuus seuratoimintaan ja sen kehittämiseen.
Voimistelutoiminta perustuu Suomen Voimisteluliiton sarjatoimintaan. Joukkueilla on tähtäimenä ensin starat ja sen jälkeen viralliset kilpailut, joihin siirrytään 8-10 vuoden iässä. Toiminta tähtää antamaan voimistelijoilleen esimerkin urheilullisiin ja terveellisiin elämäntapoihin ja elinikäisen liikunnan ilon. Joukkuetoiminta kasvattaa voimistelijoiden vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja sekä vastuullisuutta. Urheilutoiminnan ohella tytöille ohjeistetaan esimerkiksi SOME -käyttäytymistä.
Voimistelijoiden motivaatiota ylläpidetään erityisesti kannustamalla, kuuntelemalla ja tukemalla. Seura huolehtii, että halukkailla on mahdollisuus osallistua valmentaja-tuomari- ja seuratoimijakoulutuksiin. Kotka Sportin jäsenet ovat tasa-arvoisia ja kaikki halukkaat ovat tervetulleita mukaan seuramme toimintaan. Viestintä seurassa on läpinäkyvää.
2. Seuran johtaminen, hallinto ja tiimit
2.1 Jäsenet
Seuran jäsenet sitoutuvat noudattamaan seuran sääntöjä ja päätöksiä.
Seuran varsinaiseksi jäseneksi hallitus voi hyväksyä 18-vuotta täyttäneen henkilön. Seuran juniorijäseneksi hallitus voi hyväksyä alle 18-vuotiaat nuoret ja lapset.
Kunniajäseneksi voidaan kutsua hallituksen esityksestä henkilö, joka on erittäin merkittävästi edistänyt seuran toimintaa. Kunniapuheenjohtajaksi voidaan kutsua seuran puheenjohtajana ansiokkaasti toiminut henkilö.
Kannattajajäseneksi voi seuran hallitus hyväksyä yksityisen henkilön tai oikeuskelpoisen yhteisön, joka tukee seuran toimintaa suorittamalla vuotuisen tai yksittäisen kannattajajäsenmaksun.
2.2 Hallitus
Seuran toimintaa ja taloutta johtaa hallitus. Seuran eri tehtävät on jaettu tiimeille, ja tiimit tuovat asiat hallitukselle käsiteltäväksi. Laskutus ja jäsenrekisteri hoidetaan Suomen Voimisteluliiton Hoika- järjestelmän kautta. Seuran talous perustuu Talousohjesääntöön (liitteenä).
Hallitus:
Puheenjohtaja: Heli Tiainen
Varapuheenjohtaja: Petra Kuitunen
Sihteeri: Päivi Tähtinen
Muut jäsenet: Annukka Kiiski, Kati Ruoho, Mari Koskimies, Liisa Väänänen ja Outi Haimi
Puheenjohtaja
- vastaa toimintasuunnitelman ja talousarvion teosta
- valvoo taloutta
- hoitaa suhteita yhteistyökumppaneihin
- kutsuu kokouksiin
- Voi halutessaan jakaa osan tehtävistään erikseen sovitusti esim. varapuheenjohtajalle.
Sihteeri
- laatii kokousmuistiot ja huolehtii niiden järjestyksestä
- informoi tarvittavia henkilöitä aikataulumuutoksista
- osallistuu tiedottamiseen
- vastaa Voimisteluliiton vuosikyselyyn
- laatii toimintasuunnitelman ja -kertomuksen
- valvoo seuran sääntöjen toteutumista
2.3. Seuratoimijat ja tiimit
Taloustiimi (Liisa Väänänen, Heli Tiainen ja Outi Haimi)
- laatii talousarvion yhdessä puheenjohtajan kanssa
- seuraa huolellisesti seuran taloutta ja raportoi hallitukselle
- vastaa kulukorvauksien maksuista
- hoitaa seuran maksuliikenteen
- laatii veroilmoituksen
- laatii seuran kirjanpidon ja tilinpäätöksen
- toimii pankin yhteyshenkilönä ja hoitaa joukkueiden tilien avausasiakirjat
- laatii hakemukset yhdessä projektitiimiin kanssa
- hoitaa rahat tapahtumiin (kilpailut ja näytökset)
Joukkuevoimistelun tiimi (Annukka Kiiski ja Mari Koskimies)
- rekrytoi ja tukee valmentajia sekä huolehti valmennustasosta
- huolehtii ikäkausivalmennuksesta
- vastaa taitokatselmuksista
- huolehtii ‘harrastajan polku’ kaaviosta
- auttaa joukkueiden asioissa
- suunnittelee näytösten sisällön
- vastaa leireistä
- tiedottaa valmentajille seuran yhteisistä asioista
Jojotiimi (Kati Ruoho ja Päivi Tähtinen)
- toimii linkkinä seuran eri toimijoiden, joukkueiden ja perheiden välillä
- päivittää ja tarkistaa jojojen tehtävälistan
- järjestää jojo-palaverit
- päivittää avainlistan
- huolehtii muistamiset valmentajille näytöksiin
- varaa tilan vanhempainiltaa varten
- koordinoi tuomareiden ilmoittamiset hallituksen ‘hyväksymiin’ kilpailuihin.
Hoika ja Kisanet-vastaava (Liisa Väänänen)
- päivittää joukkueiden nimilistat Hoika-järjestelmään
- vastaa Kisanet tunnuksista
Viestintä- ja tapahtumatiimi (Liisa Väänänen ja Petra Kuitunen)
- vastaanottaa joukkueiden kausisuunnitelmat ja toimittaa ne eteenpäin
- tekee purkutaulukon voimistelijoista, kisoista ja staroista
- tilaa hallituksen määrittämiin ‘pääkisoihin’ bussit ja jakaa joukkueet busseihin
- huolehtii yhdessä kisoista vastaavien jojojen kanssa, että bussissa on yhdyshenkilö kuljettajan ja joukkueiden välillä
- huolehtii seuran nettisivujen yleisilmeestä ja niiden päivittämisestä
- tuo joukkueet esille kaikille voimistelun ystäville sosiaalisen median välityksellä
- tiedottaa ajankohtaisista tapahtumista, kuten joulu- ja kevätnäytökset, kilpailut, vanhempainillat
Koulutusvastaava (Annukka Kiiski)
- auttaa tuomarikoulutusten hallinnoinnissa
- järjestää koulutukset ja avustaa koulutusasioissa
- pitää kirjaa seuran koulutetuista valmentajista ja tuomareista, sekä heidän koulutustasoistaan (Hoika)
- sopii liiton kanssa koulutuksista ja on mukana järjestelemässä niitä
- tekee hakemukset yhdessä taloustiimin kanssa
- seuraa hankkeiden etenemistä ja kehittää niitä
- järjestää seuran kehityspäivän yhdessä tapahtumatiimin kanssa
2.4. Joukkueenjohtajat ja huoltajat
Jokaiselle kilpailuihin ja tapahtumiin osallistuvalle joukkueelle valitaan vanhempien keskuudesta enintään kaksi joukkueenjohtajaa eli jojoa.
Joukkueenjohtaja vastaa joukkueen tiedotuksesta ja yhteistyöstä vanhempien ja valmennuksen välillä sekä auttaa valmentajia käytännön asioiden hoidossa tarvittaessa. Tehtäviin kuuluu mm. kilpailuihin ilmoittautuminen ja kilpailumatkojen majoituksien hoitaminen. Joukkueenjohtaja voi delegoida erilaisia joukkueen toimintaan liittyviä tehtäviä muille vanhemmille, kuten varainhankinta.
Rahajojo vastaa joukkueiden omista kuluista ja hallinnoi joukkueen omaa tiliä. Jojo laskuttaa vanhemmilta joukkuekohtaiset joukkuemaksut esim. hankinnat, kilpailumatkojen kulut yms. Joukkueen tilille kerätään rahaa ennakkoon siten, että kululaskun tullessa rahastonhoitaja pystyy maksamaan laskun. Vanhemmat sopivat yhdessä vanhempainillassa, miten varaudutaan kauden suunnitelmaan mahdollisesti kuuluvien isompien kulujen kustannuksiin.
Joukkueen talkootyöstä tulevat tulot ja hankitut sponsorit jakautuvat voimistelijoiden kesken tasaisesti. Joukkue voi jakaa rahat tasaisesti kaikille tai jos mukana on henkilöitä, ketkä eivät halua osallistua, voi ”talkoopalkan” summan arvioida ja sopia, että talkootyöhön osallistumattomat voivat korvata summan muuten.
Sponsorisopimuksiin jokainen joukkue luo toimintamallin itse saadessaan sponsorirahaa ulkopuoliselta taholta.
2.5. Uusien henkilöiden perehdytys
Uusien henkilöiden perehdytys tapahtuu tiimeissä. Jokainen tiimi vastaa omaan toimintaan liittyvästä tiedonjaosta perehdytyksen yhteydessä. Lisäksi tavoitteena on kerätä “tietopankkia” yleisistä tehtävistä, joka tullaan tallentamaan yhteiseen käyttöön.
3. Talous
3.1 Talousohjesääntö (liite 1)
3.2 Tulojen ja menojen muodostuminen
Seuran toiminnan tulot tulevat jäsen- ja kausimaksuista, kaupungin avustuksesta sekä tapahtumajärjestelyistä. Niillä katetaan salivuokrat, kilpailujen osallistumismaksut, ohjaajien palkkiot, hallintokulut ja koulutuskulut.
Seura laskuttaa kausimaksut. Seuran laskut tulevat sähköpostitse osoitteesta laskutus@kotkasport.fi ja laskut lähetetään jäsenrekisterissä olevaan osoitteeseen. Laskuja koskevat tiedustelut tulee osoittaa sähköpostitse osoitteeseen laskutus@kotkasport.fi
3.3 Toiminnan hinnoittelu
Valmennusvuosi jakautuu kahteen kauteen – syys- ja kevätkauteen. Tämän lisäksi kilpailevilla joukkueilla on kesäaikana heidän oman suunnitelmansa mukaisesti harjoituksia. Syys- ja kevätkaudelta maksetaan kausimaksua. Kausimaksun suuruus riippuu siitä, onko joukkue kilpaileva, Stara-tapahtumiin osallistuva voimistelujoukkue vai ihan pienten lasten voimistelukoulu. Maksu määräytyy viikoittaisen harjoitusmäärän mukaan.
Kausimaksut:
viisi kertaa viikossa harjoittelevat joukkueet 370 e
neljä kertaa viikossa harjoittelevat joukkueet 350 e
kahdesta kolmeen kertaan harjoittelevat joukkueet 335 e
yli 18 v. joukkueet 190 e
Stara-sarja 205 €
Voimistelukoululaiset 90 €
Jäsenmaksu 20 €/vuosi
Kannatusjäsen 20 €/vuosi
4. Seuratoiminta
Voimisteluseura Kotka Sport Ry tarjoaa tavoitteellista kilpaurheiluun tähtäävää joukkuevoimistelutoimintaa 3-4 -vuotiaista lähtien. Toiminta jakautuu syys- ja kevätkauteen. Syyskausi alkaa kilpailevilla joukkueilla jo kesäharjoittelulla.
Joukkuevoimistelun harjoittelu koostuu lajitekniikan harjoittelun lisäksi baletista, ponnistusvoimaharjoittelusta, liikkuvuusharjoitteista, jalkatekniikasta ja peruskuntoharjoittelusta ikäryhmän tavoitteiden mukaisesti. Lajiin sisältyy myös kotiharjoittelua sekä Voimisteluliiton ylläpitämää leiritoimintaa. Harjoituksissa kilpailuohjelmaa hiotaan ja muokataan joukkueelle mahdollisimman sopivaksi. Kilpailuohjelmassa kaikilla on oma tietty paikkansa, joka tekee joukkuevoimistelusta erittäin sitovaa ja edellyttää läsnäoloa kaikissa harjoituksissa.
Joukkueiden kokoonpanot tarkastellaan ennen kauden alkua. Yli 8 –vuotiaiden joukkueet muodostetaan taitokatselmuksen pohjalta, jonka perusteella valmennustiimi päättää muodostettavat joukkueet.
Yksittäisissä tapauksissa on mahdollista tulla joukkueeseen myös taitokatselmuksien välillä.
Kotka Sport ry:n toiminta perustuu vapaaehtoistoimintaan. Vanhempien aktiivisuus ja osallistuminen talkootoimintaan on erittäin tärkeää. Urheilevien lasten vanhemmat ovat urheiluelämän tuki ja turva. Ilman vanhempien omistautumista; tukea, aikaa, työtä ja rahaa ei urheilevan lapsen harrastaminen onnistuisi. Vanhemmilla onkin siis kaikkein keskeisin rooli lasten kilpaurheilun mahdollistajina. Lisätietoja saa vanhempain oppaasta (liite 5).
Kotka Sport tukee taloudellisissa haasteissa olevia perheitä mahdollisuuksien mukaan sponsorituista hakemusten perusteella. Seura avustaa muiden tukimuotojen hakemissa.
4.1 Toimintasuunnitelma
Tulevan kauden toimintasuunnitelma esitetään ja päätetään hallituksen syyskokouksessa. Toimintasuunnitelma tallennetaan hallituksen materiaaleihin, sekä esitellään seuran jäsenille vanhempainillassa. Lisätietoja toimintasuunnitelmasta saa tarvittaessa hallitukselta.
Toiminta-ajatus vuodelle 2025
Voimisteluseura Kotka Sport ry on joukkuevoimisteluseura. Seuran keskeisenä tavoitteena on, että jokaisessa ikäluokassa, aina voimistelukoulusta aikuisten harrastesarjaan asti, on vähintään yksi joukkue. Joukkueilla on oltava koulutetut ja valmentamiseen sitoutuneet valmentajat. Seuran toiminnan kannalta on tärkeää, että saadaan pidettyä voimistelijat mahdollisimman pitkään seuran toiminnassa mukana joko voimistelijoina tai valmentajina. Haluamme tarjota voimistelijoille mahdollisuuden voimisteluun niin harraste-, kilpa- kuin SM-sarjassa. Voimisteluseura Kotka Sportin hallituksen tehtävänä on huolehtia, että kaikilla halukkailla on mahdollisuus osallistua valmentaja-, tuomari- ja seuratoimijakoulutuksiin. Voimisteluseura tarjoaa liikunnallista harrastus- ja järjestötoimintaa sekä kotkalaisille että lähikuntien asukkaille.
Toiminnan painopistealueet vuonna 2025:
- Valmennustoiminnan kehittäminen
Palkkaamme valmennuskoordinaattorin, joka toimii yhteistyössä jv-tiimin kanssa. Järjestämme valmentajille ja seuratoimijoille yhteisiä koulutus- ja yhteistyöpäiviä. On tärkeää, että valmentajat tapaavat toisiaan ja saavat tukea esimerkiksi treeni- ja kausisuunnitelmien laatimiseen. Valmentajia kannustetaan osallistumaan sekä valmentaja- että tuomarikoulutuksiin. Valmennustoiminnan kehittämisellä pyritään vaikuttamaan myös siihen, että jatkossakin seuran voimistelijat ovat taitavia ja nauttivat liikkumisesta.
- Seuran talouden vakauttaminen
Seurassa pohditaan keinoja ja etsitään varainhankinnan lähteitä, joilla seuran talous pysyisi vakaana. Haluamme kuitenkin samalla pitää harrastamisen kulut kohtuullisina, jotta mahdollisimman monella on varaa harrastaa joukkuevoimistelua, vaikka kustannukset ovat nousseet. Tarkalla talouden suunnittelulla ja seurannalla sekä tasapainottamalla seuran menot ja tulot kaudelle 2025, päästään tavoitteeseen.
- Seuran ja joukkuevoimistelun näkyvyyden lisääminen
Osallistumme erilaisiin tapahtumiin Kotkassa ja markkinoimme näin seuraa sekä lajia. Seuran kotisivujen tulee tarjota hyvin tietoa kaikille seurasta ja lajista kiinnostuneille. Kun tietoa jaetaan, niin kiinnostus lajia kohtaan lisääntyy ja jäsenmäärä kasvaa. Etsimme toimintamalleja ja osallistumme hankkeisiin, joiden avulla tieto lajista tavoittaa mahdolliset uudet harrastajat.
4.2 Vuosikertomus
Edellisen kauden vuosikertomus kuvaa yhteenvedon kauden tavoitteista ja niiden onnistumisesta. Vuosikertomus esitetään ja hyväksytään hallituksen kevätkokouksessa, ja tallennetaan hallituksen materiaaleihin.
4.3 Vuosikello
4.4 Viestintä
Sisäinen viestintä
Sisäisen viestinnän välineinä toimivat nettisivut, wa-ryhmät, joukkueiden sähköpostit sekä vanhempainpalaverit ja seuran viralliset kokoukset.
Ulkoinen viestintä
Seuran ulkoinen viestintä ja markkinointi tehdään some-kanavissa (Instagramissa, Facebookissa ja verkkosivuilla) sekä mahdollisissa julisteissa ja esitteissä.
4.5 Toiminnan arviointi ja kehittäminen
Seuran toiminnan laatua arvioidaan palautekyselyjen avulla.
Voimistelukouluun ja staroille on suunnitteilla sopiva kysely, esimerkiksi tunnemittari.
Vanhemmat voimistelijat, valmentajat ja huoltajat vastaavat palautekyselyyn kauden lopussa.
Palautteet käsitellään luottamuksella sovituissa tiimeissä ja toimintaa parantavat toimenpidesuunnitelmat kirjataan. Sekä tulokset että niiden pohjalta suunnitellut toimenpiteet käsitellään hallituksen kokouksessa ja toimenpiteille sovitaan vastuuhenkilöt ja aikataulut.
4.6 Kiitoskulttuuri ja yhteisöllisyyden lisääminen
Seura järjestää kevät- ja syysnäytöksen, joissa seura huomioi toimijoitaan.
Uusia seuratoimijoita ja huoltajia pyritään saamaan mukaan toimintaan muun muassa vanhempaininfoja sekä joukkueiden vanhempainpalavereja järjestämällä.
5. Harrastustoiminta
5.1 Valmennuksen periaatteet
Seura tukee valmentajien koulutusta seuraavin periaattein:
- tavoitteellisuus, voimistelijalähtöisyys
- avoin ilmapiiri ja yhteisöllisyys
- suunnitelmallisuus
- itsensä kehittäminen
- kannustus
- tuki
- seuran edustaminen
Tavoitteena on saada joka ikäkaudelle vähintään yksi SM-sarjan ja yksi kilpasarjan joukkue. Voimistelijamääristä riippuen ikäkauden sisällä voi olla myös enemmän joukkueita. Joukkueiden sarjataso arvioidaan sen hetkisen taitotason mukaan.
Jokaisella joukkueella on valmennustiimi, joka koostuu vastuuvalmentajasta ja apuvalmentajista. Jokaisella valmentajalla on tiimissä oma roolinsa.
Ikäkauden ja sarjatason sisällä eri joukkueiden vastuuvalmentajat tekevät aktiivisesti yhteistyötä keskenään, muun muassa laatien kausisuunnitelmat ja järjestäen yhteisiä harjoituksia. Yhteistreenit ovat vapaaehtoisia, joihin ei tarvitse erikseen ilmoittautua. Yhteisissä harjoituksissa tehdään ikäkauden herkkyyskausia tukevaa perus- ja lajiharjoittelua. Harjoitusten on tarkoitus tukea jokaisen voimistelijan yksilöllistä kehittymistä.
Jokaisen yli 8 v. joukkueen harjoituksissa vierailee seuran tuomari aina tarvittaessa ja vähintään kerran kaudessa.
Seura järjestää tuomarit ja jakaa valmentajille listan tuomareista ja yhteystiedoista sekä seuraa tuomarikäyntien toteutumista. Valmennustiimin tehtävä on sopia aika tuomarin kanssa.
Seuran JV-tiimi
- vastaa valmennustoiminnasta
- toimii tukena valmentajille ja valvoo toimintaa
- Valmentajia kannustetaan hyödyntämään jv-tiimin tukea!
5.2 Valmentajan polku
Valmentajat kouluttautuvat voimisteluliiton koulutuspolun mukaisesti.
5.3 Harrastustoiminta
Voimistelu eri sarjatasoilla
Voimistelukoulu (3-6 vuotiaat)
Voimistelukoulussa harjoitellaan liikuntataitoja monipuolisesti musiikkia ja välineitä hyödyntäen. Voimistelukoulu antaa pohjan voimisteluharrastukselle.
Stara (6-8 vuotiaat)
Voimistelu Stara-sarjassa vaatii sitoutumista voimistelijalta ja perheeltä. Harjoitusten lisäksi sitoudutaan osallistumaan joukkueen esiintymisiin Stara-tapahtumissa, jotka ajoittuvat viikonloppuihin.
SM-sarja (yli 12-vuotiaat)
Voimistelu SM-sarjassa vaatii sitoutumista voimistelijalta ja perheeltä. Harjoitusmäärät ovat sarjatasoista korkeimmat ja niissä sitoudutaan käymään sairastapauksia lukuunottamatta. Harjoittelu on tavoitteellista ja kokonaisvaltaista sekä pitää sisällään myös vapaa-ajalla suoritettavia harjoitteita. Harjoitusten lisäksi sitoudutaan osallistumaan jkilpailuihin sekä leirityksiin, jotka ajoittuvat sekä arkeen että viikonloppuun. Voimistelija sitoutuu noudattamaan urheilullisia elämäntapoja perheen tuella. Kustannukset ovat sarjatasoista korkeimmat.
Kilpasarja (yli 8-vuotiaat)
Voimistelu kilpasarjassa vaatii sitoutumista voimistelijalta ja perheeltä. Harjoittelu on tavoitteellista ja harjoituksissa käymiseen sitoudutaan sairastapauksia lukuunottamatta. Harjoitusten lisäksi sitoudutaan osallistumaan kilpailuihin sekä leirityksiin, jotka ajoittuvat yleensä viikonloppuihin.
Harrastesarja (yli 8-vuotiaat)
Voimistelu harrastesarjassa vaatii sitoutumista voimistelijalta ja perheeltä. Harjoitusmäärät ovat vähäisempiä ja harjoituksia on muutaman kerran viikossa. Harjoitusten lisäksi sitoudutaan osallistumaan harrastesarjan kilpailuihin, jotka ajoittuvat viikonloppuihin.
Aikuisliikunta
Kotka Sport tarjoaa mahdollisuuden voimisteluun myös aikuisena. Harjoitusmäärät ovat vähäisempiä ja harjoituksia on noin 1-2 kertaa viikossa.
Ohjeelliset harjoitusmäärät
| | SM / SM-sarjaan tähtäävä joukkue | Kilpa / Kilpasarjaan tähtäävä joukkue | Harraste / Harrastesarjaan tähtäävä joukkue |
| Stara | 2 | 2 | 1 |
| 8-10 | 3 | 3 | 2 |
| 10-12 | 4 | 3 | 2 |
| 12-14 | 5 | 3-4 | 2 |
| 14-16 | 6 | 3-4 | 2 |
Yli 16 v harjoitusmäärät katsotaan joukkuekohtaisesti.
Voimistelukoulu
| 3-4 | 1 |
| 4-5 | 1 |
5.4 Harrastajan polku
6. Käytännön toimintaperiaatteet
6.1 Seuran säännöt (liite 2)
Seurassa tehdään koko seuran yhteiset vanhempienpelisäännöt yhdessä vanhempien kanssa. Lisäksi jokainen joukkue tekee omat sääntönsä tyttöjen ja valmentajien kesken. Säännöt kirjoitetaan ylös, jotta niihin voidaan aina tarvittaessa palata. Säännöt tarkastetaan vuosittain.
6.2 Turvallisuusohje (liite 3)
Turvallisuussuunnitelman tavoite on antaa ohjeita seuratoimijoille ja seurassa harrastaville sekä huoltajille tapaturmien ja muiden vahinkojen ennaltaehkäisyyn sekä kiinnittää seuratoimijoiden/valmentajien huomio mahdollisiin epäkohtiin harjoitteluolosuhteissa. VKS:n hallitus vastaa seuran turvallisuussuunnitelmasta. Hallitus määrittää seuralle hyväksyttävän turvallisuustason sekä hyväksyy turvallisuussuunnitelman. Suunnitelma päivitetään tarpeen mukaan tai vähintään kerran vuodessa. Tällä varmistetaan, että suunnitelma vastaa VKS:n nykyistä toimintaa ja sen laajuutta. Tiedot harjoitustiloista tulee päivittää aina, kun niissä tapahtuu muutoksia. Hallitus huolehtii siitä, että seuratoimijoilla/valmentajilla on riittävät ensiaputaidot sekä ensiapupakkaus käytettävänään. Vastuu turvallisuustiedottamisesta on seuran puheenjohtajalla tai siihen puheenjohtajan erikseen nimeämällä henkilöllä.
Seuratoimijoiden/valmentajien on myös oltava tietoisia harjoittelupaikkojen mahdollisista turvallisuusriskeistä. Harjoituspaikkojen turvallisuudesta on paikan omistajalla tai ylläpitäjällä lain mukaan oltava turvallisuussuunnitelma. Kaikki valmentajana tai ohjaajana toimivat ovat velvoitettuja tutustumaan ko. asiakirjoihin, jotka löytyvät ko. paikkojen vahtimestareilta. Valmentajien tulee epäkohdan huomattuaan ilmoittaa siitä välittömästi harjoittelupaikan henkilökunnalle sekä seuran hallitukselle.
6.3 Kriisiviestinnän ohjeistus
Kriisien syntyyn voi olla monia eri syitä, useimmiten ne tulevat esiin inhimillisten virheiden, vahinkojen, teknologian pettämisen kautta tai muista erilaisista häiriöistä. Kriisien vakavuudet voivat olla eritasoisia ja niiden todennäköisyyksiä on hyvä miettiä valmiiksi. Kriisiviestintä on viestinnällisten ratkaisujen tekemistä
tilanteissa, joissa jokin ennakoimaton tapahtuma synnyttää voimakkaan tiedon tarpeen ja on siis viestinnällisten tekojen tekemistä ennalta arvaamattomassa ja yhtäkkisissä tapahtumissa. Kriisiviestinnän avulla pyritään tiedottamalla estämään negatiivisten mielikuvien syntyä sekä ohjataan näin julkisen keskustelun vaikutuksia seuralle myönteiseen suuntaan muun muassa antamalla osallisille ja tiedotusvälineille riittävää ja oikeaa tietoa asiasta. Seuralla on turvallisuussuunnitelma mahdollisia kriisejä aiheuttavien asioiden (treeneissä ja tapahtumissa) varalta. Kriisin sattuessa on otettava aina yhteys hallituksen puheenjohtajaan, joka hoitaa sisäisen ja ulkoisen kriisiviestinnän tai valtuuttaa jonkun muun hoitamaan viestintää.
6.4 Vanhempainopas (liite 4)
Vanhempainopas on nähtävillä erillisenä tiedostona seuran verkkosivuilla.
Liite 1: Talousohjesääntö
Voimisteluseura Kotka Sport ry
Yhdistyksen syyskokouksessa päätettävät talousasiat (säännöt 11 §)
· Päätetään niistä perusteista, joiden mukaan yhdistyksen toimihenkilöiden kulut korvataan.
· Päätetään toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta seuraavalle vuodelle.
· Valitaan varsinaiset ja varatoiminnantarkastajat.
Vahvistetaan jäsen- ja kannattajajäsenmaksujen suuruus.
Kevätkokouksessa päätettävät asiat (säännöt 11 §)
· Käsitellään hallituksen laatima toimintakertomus ja tilinpäätös edelliseltä kalenterivuodelta.
· Käsitellään toiminnantarkastajien lausunto.
· Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä.
Lisäksi yhdistyslain 23 §:n mukaan seuraavista talouteen liittyvistä asioista on päätettävä yhdistyksen kokouksessa
· Kiinteistön luovuttamisesta *) tai kiinnittämisestä taikka yhdistyksen toiminnan kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta.
*) Omaisuuden luovuttaminen voi tapahtua kauppana, lahjoituksena tai vaihtona.
Hallituksen talouteen liittyvät tehtävät
· Hallitus valitsee varsinaisten tai varajäsenten joukosta taloudenhoitajan (säännöt 15 §).
· Hallituksen on tarkoin hoidettava yhdistyksen omaisuutta ja säilytettävä sen varat täysin luotettavasti ja yhdistykselle edullisesti (säännöt 15 §).
· Lisäksi hallitus huolehtii seuraavista asioista:
1. Vastaa yhdistyksen kirjanpidon järjestämisestä.
2. Vastaa toimintasuunnitelman ja talousarvion laadinnasta.
3. Vastaa talousarvion seurannasta.
4. Vastaa toimintakertomuksen laadinnasta sekä käsittelee ja allekirjoittaa tilinpäätöksen.
5. Vastaa yhdistyksen taloudenhoitoon liittyvien ohjesääntöjen valmistelusta. Ohjesäännöt vahvistetaan yhdistyksen kokouksessa.
6. Päättää tilien käyttöoikeuksista.
Puheenjohtajan talouteen liittyvät tehtävät
· Vastaa toimintasuunnitelmaluonnoksen laadinnasta.
· Vastaa talouspäätösten toteutuksen valvonnasta.
· Hyväksyy varapuheenjohtajan ja taloudenhoitajan laskut.
Sihteerin taloudenhoitoon liittyvät tehtävät
· Vastaa toimintakertomusluonnoksen laadinnasta.
· Hyväksyy puheenjohtajan laskut.
Taloudenhoitajan tehtävät
· Hoitaa yhdistyksen taloutta ja varainhankintaa tehtyjen päätösten mukaisesti ja esittelee talouteen liittyvät asiat (tilinpäätöksen, talousarvion, laskelmat jne.) hallitukselle.
· Hyväksyy osaston laskut, joita ei tämän ohjesäännön mukaan ole määrätty puheenjohtajan tai sihteerin hyväksyttäviksi.
· Huolehtii menojen suorittamisesta sääntöjen ja päätösten mukaisesti sekä seuraa tulojen sekä jäsenten maksamien jäsenmaksujen kertymistä.
· Vastaa yhdistyksen kirjanpidon hoidosta.
· Vastaa kirjanpitokirjojen ja tositemateriaalin säilyttämisestä ja arkistoinnista. Kirjanpitolain mukaan kirjanpitokirjat (päivä-pääkirja, tuloslaskelma ja tase liitteineen) ja tililuettelo on säilytettävä vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä. Tositemateriaalin säilytysaika on kuusi vuotta.
· Valmistelee yhdessä hallituksen kanssa talousarvioesityksen syyskokoukselle.
· Huolehtii muista hallituksen hänelle antamista tehtävistä.
Alajaoston rahaliikenne ja kirjanpito
· Jaosto huolehtii toimintansa maksuliikenteestä jaoston rahaliikennettä varten avatun pankkitilin kautta.
· Tilien käyttöoikeuksista päättää yhdistyksen hallitus.
· Jaosto laatii oman toimintasuunnitelman ja talousarvion kaksi viikkoa ennen syyskokousta. Esitykset käsitellään yhdistyksen hallituksessa ja ne vahvistetaan syyskokouksessa.
· Jaosto vastaa oman kirjanpitonsa järjestämisestä asianmukaisella tavalla.
· Jaosto laatii kaksi viikkoa ennen kevätkokousta toiminnastaan tuloslaskelman, taseen sekä toimintakertomuksen ja toimittaa samassa yhteydessä tositemateriaalin hallitukselle.
Tilinpäätösaikataulu ja tilin/toiminnantarkastus
· Päättyneen kalenterivuoden tilien on oltava valmiina toiminnantarkastajille annettavaksi viimeistään neljä viikkoa ennen kevätkokousta.
· Hallitus käsittelee ja allekirjoittaa tilinpäätöksen ennen kevätkokousta.
· Toiminnantarkastajien on luovutettava toiminnantarkastuskertomus viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle.
· Kevätkokous on pidettävä 31.3. mennessä (säännöt 10 §).
Liite 2: Voimassaolevat säännöt: 21.09.2020 07:56:18
- § Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli
Yhdistyksen nimi on Voimisteluseura Kotka Sport ry.
Yhdistyksen kotipaikka on Kotkan kaupunki.
Yhdistys on perustettu elokuun 8. päivänä vuonna 2020 ja siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura. Seuran kieli on suomi.
- § Seuran tarkoitus
Seura tarjoaa laadukasta liikuntaa ja kilpavoimistelua – iloa ja positiivista yhdessä tekemistä kaikenikäisille. Seura edistää jäsenistönsä liikkumista ja tarjoaa eri-ikäisille mahdollisuuksia harrastaa monipuolista voimistelua ja liikuntaa harrastus-, kilpa- ja huippu-urheilutasolla kunkin edellytysten ja tarpeiden mukaan. Seuran toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet.
- § Tarkoituksen toteuttaminen
Tarkoitustaan seura toteuttaa:
1 Tarjoamalla:
- liikuntatoimintaa
- kilpaurheilua
- ohjaus-, harjoitus- ja valmennustoimintaa
- tiedotus- ja suhdetoimintaa
- koulutustoimintaa
2 Vaikuttamalla laaja-alaisesti liikunta-, urheilu- ja yhdistysasioihin omalla alueellaan.
3 Harjoittamalla julkaisutoimintaa:
Toimintansa tukemiseksi seura voi ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja, omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä hankkia varoja järjestäen huvi- ja kilpailutapahtumia, tavaran- tai rahankeräyksiä ja arpajaisia.
- § Seuran jäsenyys muissa yhdistyksissä
Seuran jäsenyyksistä muissa yhdistyksissä päättää yhdistyksen kokous. Kokouksessa voidaan myös päättää seuran eroamisesta liitosta ja järjestöistä. Seura ja seuran jäsenet sitoutuvat noudattamaan niiden järjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä seura on.
- § Seuran jäsenet
Seuran jäseneksi voi hallitus hyväksyä henkilön, joka sitoutuu noudattamaan seuran sääntöjä ja päätöksiä. Seuran varsinaiseksi jäseneksi voi hallitus hyväksyä 18 vuotta täyttäneen henkilön. Seuran juniorijäseneksi voi hallitus hyväksyä alle 18-vuotiaat nuoret ja lapset.
Kunniajäseneksi voi seuran kokous kutsua hallituksen esityksestä henkilön, joka on erittäin merkittävästi edistänyt seuran toimintaa. Kunniapuheenjohtajaksi voi seuran kokous kutsua seuran puheenjohtajana ansiokkaasti toimineen henkilön.
Kannattajajäseneksi voi seuran hallitus hyväksyä yksityisen henkilön tai oikeuskelpoisen yhteisön, joka tukee seuran toimintaa suorittamalla vuotuisen tai kertakaikkisen kannattajajäsenmaksun.
- § Seurasta eroaminen
Jäsenellä on oikeus erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta seuran kokouksessa pöytäkirjaan merkitsemistä varten. Ero katsotaan tapahtuneeksi heti, kun ilmoitus on tehty, mutta eroava jäsen on velvollinen suorittamaan maksunsa sekä muut näiden sääntöjen edellyttämät velvoitteet kuluvan kalenterivuoden loppuun asti.
- § Jäsenen eronneeksi katsominen
Hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi seurasta, kun hän on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta kuuden kuukauden ajan.
8 § Jäsenen erottaminen ja muut kurinpitotoimet
Seuran jäsen sitoutuu noudattamaan seuran sääntöjä, urheilun eettisiä periaatteita, kulloinkin voimassa olevaa kansainvälistä ja kansallista antidopingsäännöstöä ja kansainvälisen lajiliiton antidopingsäännöstöjä sekä kansainvälisen olympiakomitean antidopingsäännöstöjä.
Dopingrikkomusten seuraamukset on määrätty antidopingsäännöstöissä. Henkilö on aiheuttamastaan vahingosta vahingonkorvausvelvollinen myös seuralle seuran solmimien sponsori- ja muiden sopimusten mukaisesti. Hallitus päättää näistä kurinpitotomista. Urheilun eettisten periaatteiden vastaisesta toiminnasta on seuraamuksena liiton määräämä rangaistus sen mukaan kuin liiton säännöissä tai kilpailusäännöissä määrätään, kuitenkin enintään kahden vuoden toimintakielto.
Ennen erottamista jäsenelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, ellei perusteena ole jäsenmaksun maksamatta jättäminen. Päätös tulee voimaan heti ja sen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon viisi päivää sen jälkeen, kun päätös on lähetetty asianomaiselle kirjatussa kirjeessä. Erotetulla ei ole oikeutta vaatia takaisin seuralle suorittamiaan maksuja.
Hallitus voi erottaa jäsenen, jos tämä on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa tai muut seuran maksut maksamatta kuuden kuukauden ajan, muuten ei täytä näiden sääntöjen mukaisia velvollisuuksiaan, toimii vastoin näitä sääntöjä, seuran tarkoitusta tai toimii vastoin urheilun eettisiä periaatteita.
Urheilun eettisten periaatteiden vastaista toimintaa on:
Urheilulle vieraiden aineiden käyttö
- Huumeiden ja dopingaineiden käyttö tai käytön edistäminen
- Julkinen häiritsevä esiintyminen alkoholin vaikutuksen alaisena
- Tupakan ja tupakkatuotteiden käytön yhdistäminen urheilutilanteisiin
Epäasiallinen käyttäytyminen kilpailu- ja harjoitustilanteessa
- Väkivalta, törkeä kielenkäyttö ja epäasiallinen arvostelu, tuomarin harhautus tai muu sääntöjen vastainen toiminta
Urheiluhuijaus
- Kilpailutilan tai -välineiden manipulointi
- Tuloksista etukäteen sopiminen
Vedonlyönti
- Vedonlyönti omasta kilpailusta
Lahjonta
- Tuomareiden, kilpakumppaneiden, valmentajien tai toimitsijoiden lahjominen tai sen yritys tuloksen manipuloimiseksi.
Sukupuolinen häirintä seuratoiminnassa tai sen ulkopuolella.
Rasistinen toiminta seuratoiminnassa.
- § Jäsenmaksut
Varsinaisilta jäseniltä ja juniorijäseniltä kannettavien jäsenmaksujen sekä kannattajajäsenmaksujen suuruudesta päättää vuosittain seuran syyskokous. Jäsenmaksu voi olla erisuuruinen eri jäsenryhmille. Kunniajäseniltä ja kunniapuheenjohtajalta ei peritä maksuja.
- § Seuran varsinaiset ja ylimääräiset kokoukset
Seura pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, joista kevätkokous pidetään helmi-maaliskuussa ja syyskokous loka-joulukuussa. Kokouksen paikan ja tarkemman ajan määrää hallitus.
Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen seuran kokoukseen on julkaistava vähintään 14 päivää ennen kokousta seuran internetsivuilla tai paikallisessa ilmaisjakelulehdessä tiedotteena.
Seuran jäsenet voivat tuoda seuran kokoukseen käsiteltäväksi haluamiaan asioita tekemällä niistä esityksen hallitukselle viimeistään 20 päivää ennen seuran kokousta.
- § Kevät- ja syyskokous
Kevätkokouksen asiat
- Avataan kokous
- Valitaan kokoukselle
- puheenjohtaja
- sihteeri
- kaksi pöytäkirjan tarkastajaa
- ääntenlaskijat
- Todetaan läsnäolevat äänioikeutetut jäsenet
- Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
- Esitetään hallituksen laatima vuosikertomus ja tilinpäätös sekä
toiminnantarkastajan antama toiminnantarkastuskertomus
- Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
- Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
- Päätetään kokous
Syyskokouksen asiat
- Avataan kokous
- Valitaan kokoukselle
- puheenjohtaja
- sihteeri
- kaksi pöytäkirjan tarkastajaa
- ääntenlaskijat
- Todetaan läsnäolevat äänioikeutetut jäsenet
- Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
- Päätetään mitkä liikunta- ja urheilulajit ovat seuran ohjelmassa
tulevana toimikautena
- Päätetään jäsenyydestä muissa järjestöissä ja yhteisöissä
- Vahvistetaan jäsen- ja kannattajajäsenmaksujen suuruus
- Vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio
- Valitaan hallituksen puheenjohtaja seuraavalle kaudelle
- Valitaan hallituksen muut jäsenet
- Valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastaja
- Päätetään seuran edustajista niihin järjestöihin ja yhteisöihin,
joissa seura on jäsenenä.
- Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
- Päätetään kokous
- § Seuran ylimääräinen kokous
Seuran ylimääräinen kokous pidetään silloin, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi. Ylimääräisen kokouksen kutsussa on mainittava asia, jonka vuoksi kokous on koolle kutsuttu.
- § Pöytäkirja
Seuran hallituksen ja jaostojen/valiokuntien kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa. Seuran kokousten pöytäkirjat ovat kokousten puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitettava.
Hallituksen ja jaostojen/valiokuntien pöytäkirjat tarkistetaan heti tai seuraavassa kokouksessa.
- § Äänestys kevät- ja syyskokouksissa
Kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Henkilövaalit ratkaistaan siten, että eniten ääniä saaneet valitaan. Henkilövaaleissa äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla. Muissa asioissa se mielipide voittaa, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt. Kaikissa kokouksissa suoritetaan vaadittaessa äänestys suljettuja lippuja käyttämällä.
Jokaisella kokoukseen mennessä jäsenmaksunsa maksaneella täysi-ikäisellä varsinaisella jäsenellä, kunniajäsenellä ja kunniapuheenjohtajalla, kannattajajäseniä lukuun ottamatta, on yksi ääni. Valtakirjalla ei saa äänestää. Voidakseen käyttää kokouksessa äänioikeutta jäsenen on ilmoitettava osallistumisestaan kokoukseen etukäteen yhdistykselle viimeistään kokouskutsussa mainittuun päivään mennessä.
15 § Seuran hallinto
Seuran toimintaa ja taloutta hoitaa hallitus, johon kuuluu toimintavuodeksi valittu puheenjohtaja, ja toimintavuodeksi valitut kahdeksan (8) – kuusitoista (16) jäsentä.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Hallitus valitsee lisäksi sihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt, jotka voidaan valita myös hallituksen ulkopuolelta.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat sen tarpeelliseksi.
Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja ja hänen lisäkseen vähintään puolet sen jäsenistä on saapuvilla.
Hallituksen tehtävänä on erityisesti
- toteuttaa seuran kokouksen päätökset
- johtaa ja kehittää seuran toimintaa
- valita tarvittavat jaostot, valiokunnat ja työryhmät sekä niiden
puheenjohtajat
- vastata seuran taloudesta
- pitää jäsenluetteloa
- tehdä seuran tilinpäätös ja vuosikertomus
- tehdä toiminta- ja taloussuunnitelma seuraavaa toimintavuotta
varten
- hoitaa seuran tiedotustoimintaa
- hyväksyä ja erottaa jäsenet sekä päättää jäseniä koskevista kurinpitotoimista
- valita ja erottaa seuran palkatut toimihenkilöt sekä sopia heidän eduistaan
- päättää seuran ansiomerkkien myöntämisestä ja muiden kunnia- ja ansiomerkkien esittämisestä
- ryhtyä muihin toimenpiteisiin, joita seuran etu vaatii
- luovuttaa tilit toiminnantarkastajalle tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen kevätkokousta.
- § Tilivuosi
Seuran toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Hallituksen on jätettävä tilit toiminnantarkastajille viimeistään neljä viikkoa ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajien tulee antaa toiminnantarkastuskertomuksensa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta.
- § Nimenkirjoittajat
Seuran nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja seuran hallituksen nimeämät muut henkilöt, aina kaksi yhdessä. Nimenkirjoittajien on oltava täysi-ikäisiä.
- § Jaostot
Jaostot voivat päättää sisäisestä toiminnastaan kuitenkin siten, että seuran hallitusta on informoitava. Seuran hallitus myös vahvistaa jaoston tekemät oikeustoimet.
- § Sääntöjen muuttaminen
Näiden sääntöjen muuttamisesta päättää seuran kokous vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä kokouksessa annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta.
- § Seuran purkaminen
Seuran purkamisesta päättää seuran kokous vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä kokouksessa annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava erikseen seuran purkamisesta.
- § Seuran varojen luovuttaminen
Jos seura on päätetty purkaa, sen varat on luovutettava johonkin seuran toiminta-alueen liikuntakasvatusta edistävään tarkoitukseen purkamisesta päättäneen kokouksen päätöksen mukaisesti. Pesänselvitysmiehinä toimivat kokouksen valitsemat henkilöt.
Seuran purkamisesta on ilmoitettava yhdistysrekisteriin.
- § Saavutetut jäsenoikeudet
Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.
Liite 3: Turvallisuussuunnitelma
Tämä turvallisuussuunnitelma käsittää koko Kotka Sport Ry:n toiminnan. Suunnitelman päätavoitteena on tapahtuneen häiriön tai onnettomuuden jälkeen saavuttaa mahdollisimman nopeasti ja hallitusti tilanne, jossa yhdistyksen toiminta jatkuu normaalisti samassa laajuudessa kuin ennen tapahtumaa. Tällä suunnitelmalla VKS pyrkii sekä ennalta ehkäisemään ei-toivottuja tapahtumia että niiden sattuessa hallitusti ja nopeasti selvittämään ne. Tässä onnistuminen edellyttää VKS:ltä monella tavalla ennakkoon varautumista; koulutusta, harjoitusta sekä tämän suunnitelman jatkuvaa ajan tasalla pitämistä. Tärkeää on oikeaa suhtautuminen seurassa vaaratilanteiden tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn, jotta niiltä vältyttäisiin.
Turvallisuussuunnitelman tavoite on antaa ohjeita seuratoimijoille, valmentajille ja seurassa harrastaville sekä huoltajille tapaturmien ja muiden vahinkojen ennaltaehkäisyyn sekä kiinnittää seuratoimijoiden/valmentajien huomio mahdollisiin epäkohtiin harjoitteluolosuhteissa. Seuratoimijoiden/valmentajien on myös oltava ajan tasalla harjoittelupaikkojen mahdollisista turvallisuusriskeistä.
Turvallisuudesta vastaavat tahot
Harjoituspaikkojen turvallisuudesta on paikan omistajalla tai ylläpitäjällä lain mukaan oltava turvallisuussuunnitelma. Kaikki valmentajina tai ohjaajina toimivat ovat velvoitettuja tutustumaan ko. asiakirjoihin, jotka löytyvät paikkojen vahtimestareilta. Valmentajien tulee epäkohdan huomattuaan ilmoittaa siitä välittömästi harjoittelupaikan henkilökunnalle sekä JV-tiimille ja hallituksen puheenjohtajalle. VKS:n hallitus vastaa siitä, että seuralla on turvallisuussuunnitelma. Hallitus määrittää seuralle hyväksyttävän turvallisuustason sekä hyväksyy turvallisuussuunnitelman. Suunnitelma päivitetään tarpeen mukaan tai vähintään kerran vuodessa. Tällä varmistetaan, että suunnitelma vastaa VKS:n nykyistä toimintaa ja sen laajuutta. Tiedot harjoitustiloista tulee päivittää aina, kun niissä tapahtuu muutoksia. Hallitus huolehtii siitä, että seuratoimijoilla/valmentajilla on riittävät ensiaputaidot sekä ensiapupakkaus käytettävänään. Seura järjestää ensiapukoulutuksia vuosittain. HUOM. Vastuu turvallisuustiedottamisesta on seuran puheenjohtajalla tai siihen puheenjohtajan erikseen nimeämällä henkilöllä.
Arkipäivän käytännön toimintaohjeita:
1. Tutustu aina etukäteen harjoituspaikkojen hätäuloskäynteihin ja ensipelastusvälineistöön (sammutuspeite, jauhesammutin). On hyvä myös tietää, mistä harjoittelupaikalta / tapahtumapaikalta löytyy sähkökaappi.
2. Huolehdi, että ensiaputarvikkeet ovat aina saatavilla.
3. Tiedäthän harjoituksiin osallistujien alaikäisten huoltajien yhteystiedot.
4. Tiedäthän harjoituksiin osallistujien nimet ja määrän. Se on samalla myös lista mahdollisista pelastettavista.
5. Varmista, että tiedät kaikkien harjoituspaikkojesi osoitteet ja huolehdi siitä, että tiedät kuinka antaa hälytys viranomaisille sitä tarvittaessa:
- Soita 112.
- Kerro nimesi.
- Kerro mistä soitat (Paikka ja osoite).
- Kerro miksi soitat.
- Järjestä opastus tapahtumapaikalle.
- Älä sulje puhelinta, ennen kuin olet saanut luvan.
1. Toimintaohjeet häiriköinnin varalle:
Häiriköinti voi olla tapahtuma, jossa yksi tai useampi henkilö tulee häiritsemään toimintaa (harjoitukset) ilman, että ihmisten turvallisuus on uhattuna. Ensisijaisesti pyritään rauhoittamaan tilanne puhumalla ja saamaan häiriköivät henkilöt poistumaan paikalta. Mikäli tämä ei auta, kutsutaan paikalle poliisi. Kaikilla harjoituspaikoilla pidämme ulko-ovet lukittuina tuntien aikana, jotta pukuhuoneisiin voi jättää ulkovaatteet, ja jotta turvallisuus voidaan taata treenien aikana.
2. Turvallisuusuhka
Turvallisuusuhka on vakavampi häiriö, jossa voidaan katsoa ihmisten (jumpparit, ohjaaja) fyysisen turvallisuuden olevan jollain tavalla uhattuna. Tällaisia uhkia voivat olla esim. vakava häiriköinti, tulipalo, kaasu- ja myrkkyvaaratilanteet (esim. tilojen korjausten yhteydessä).
2.1. Toimintaohjeet vaaratilanteiden (vakava häiriö, kaasu- tai myrkkyvaaratilanne) varalle:
- Tee nopea tilannearvio.
- Evakuoi vaarassa olevat henkilöt.
- Hälytä apua (112), ole rauhallinen ja kerro selkeästi mitä on tapahtunut ja missä.
- Tarkista loukkaantuneet.
- Huolehdi, että pelastushenkilökunnalla on esteetön pääsy paikalle (esim. ovet, ajopuomit).
- Varmista, että tiedät harjoituspaikkojen osoitteet.
2.2. Tulipalotilanteissa:
- Ole rauhallinen.
- Yritä sammuttaa palo mahdollisilla apuvälineillä.
- Hälytä pelastuslaitos soittamalla yleiseen hätänumeroon 112.
- Varmista, ettei paloalueelle ole jäänyt ihmisiä.
- Sulje ovet ja ikkunat.
- Poistu tilasta.
- Varoita lähiympäristöä palosta.
- Opasta pelastuslaitos paikalle.
- Jos kyseessä on mahdollinen pommiuhka, on tila heti evakuoitava ja hälytettävä viranomaiset paikalle.
2.3. Toimintaohjeet tapaturmien varalta:
Sairauksia/tapaturmia voi tulla harjoituksissa esim. ruhje, revähdys, luunmurtuma yms. Tällöin on kyseessä yksittäisen henkilön loukkaantuminen tai sairastuminen. Varmista, että tapahtumassa/harjoituksissa on ohjaajalla aina mukana ensiapulaukku. Ensiapulaukun vähimmäissisältö: kylmäpusseja, sidetarpeita ja laastaria. Ne vahingot, joita ei näillä varusteilla pystytä hoitamaan, vaativat terveysasemalla/ lääkärillä käynnin. Voimistelijan / harrastajan loukkaantuessa niin pahoin, että tarvitaan sairaala-/lääkärin hoitoa, tulee toimia seuraavalla tavalla:
- Tee tilannearvio ja selvitä mitä on tapahtunut.
- Tarkista potilaan tila; Onko tajuissaan ja hereillä, hengittääkö hän, toimiiko sydän?
- Aloita elvytys ja hälytä apua (112).
- Anna potilaalle ensiapu. Käytä ryhmän omaa ensiapulaukkua; pienissä vammoissa hoito tapahtuu paikan päällä.
- Mikäli urheilija on saanut päävamman tai luuvamman, hänen siirtelyään tulee välttää siihen asti kunnes ensiapuhenkilöstö saapuu paikalle.
- Alaikäisen loukkaantuneen ollessa kyseessä, ota mahdollisimman pian yhteyttä huoltajaan.
(Harrastajan sekä hänen huoltajansa tulee huolehtia siitä, että harrastaja on asianmukaisessa kunnossa harjoituksissa, leireillä ja kilpailuissa. Valmentajat tulee pitää ajan tasalla mahdollisista sairauksista ja vammoista. Allergioista tulee ilmoittaa valmentajalle tai joukkueissa huoltotiimille, jotta mahdollisiin oireisiin osataan varautua.)
3. Turvallisuusjärjestys
Mikäli sattuu onnettomuus tai muu tilanne, jossa joudutaan turvautumaan turvallisuussuunnitelmaan, varmistetaan aina ensin ihmisten turvallisuus ja terveys, jonka jälkeen varmistetaan tapahtumapaikka ja lähiympäristö (salit, rakennukset, autot yms.) ja näin minimoidaan mahdollinen ympäristövahinko.
Tapahtumat, jossa suunnitelmaa noudatetaan:
Harjoitukset
Jokaisella harjoituspaikalla on tilan omat turvallisuussäännöt, joita tulee noudattaa. Harjoitusten aikana valmentajalla/ohjaajalla on vastuu harjoitusten turvallisuudesta. Harjoitusten yhteydessä harjoituspaikalta tulee löytyä ensiaputarvikkeita ja valmentajilla tulee olla alaikäisten harrastajien huoltajien yhteystiedot. Vastuu ensiapulaukusta on vastuuvuorossa olevalla valmentajalla. Ensiapulaukusta vastaavan tulee huolehtia, että ensiapuvälineistö on ajan tasalla. Puutteista tulee ilmoittaa jv-tiimille. Jos loukkaantuneen henkilön huoltajia ei ole paikalla ja vamma tarvitsee lääkärinhoitoa, niin valmentaja tai joku muu aikuinen lähtee saattamaan loukkaantunutta. Mikäli valmennettavan ryhmän kanssa ei jää toista valmentajaa tai huoltajaa, ryhmän harjoitukset keskeytetään. Loukkaantunut ei missään tilanteessa lähde yksin lääkärikeskukseen. Lääkärinhoitoa tarvitsevista tapaturmista tulee tiedottaa jv-tiimiä sekä hallitusta.
Harjoituksissa noudatetaan harjoitustilan omia turvallisuussääntöjä ja toimintaohjeita. Varauloskäynnit ja toimintaohjeet on hyvä selvittää kauden alussa. Suurempien turvallisuusuhkien tai tapaturmien varalta valmentajien tulee sopia mihin eri harjoituspaikoilla kokoonnutaan turvallisuuden ollessa uhattuna. Kokoontumispaikoista informoidaan voimistelijoita sekä vanhempia kauden alussa. Turvallisuusuhan sattuessa on tärkeää tietää kaikkien paikalla olleiden nimet, jotka voi myös tarvittaessa antaa pelastushenkilöstölle. Valmentajien tulee käydä voimistelijoiden kanssa kauden alussa läpi turvallisuuteen liittyvät ohjeistukset.
Kilpailut, näytökset ja esiintymiset
Seuralla on vastuu järjestämiensä kilpailujen sekä muiden tapahtumien, kuten näytökset, turvallisuudesta. Kutakin tapahtumaa varten tehdään oma turvallisuusohjeistus. Yleisten tilaisuuksien järjestyksenvalvojien ja ensiapuhenkilöstön lukumäärän määräävät viranomaiset tapahtuman koon mukaan. Kilpailu- ja tapahtumaorganisaatioissa on aina nimetty turva-asioista vastaava henkilö. Vastuuhenkilön tehtävänä on selvittää kunkin hallin tai tapahtumapaikan turvallisuusohjeet ja seuran velvollisuudet. Turva-asioista vastaavan on tarvittaessa informoitava muita tapahtumaorganisaatioon kuuluvia henkilöitä turvallisuuteen liittyvistä asioista.
Leirit ja kilpailumatkat
Valmentajien ohjeistuksia tulee noudattaa ilman poikkeuksia. Mikäli leiri- tai kilpailupaikka edellyttää jotain erityisiä toimintaohjeita turvallisuuteen tai käyttäytymiseen liittyen, informoivat valmentajat tai huoltajat osallistujia niistä. Valmentajat ja huoltajat ovat matkoilla vastuussa riittävästä ohjeistuksesta, mutta jokainen ryhmän mukana oleva vastaa itse siitä, ettei toiminnallaan aiheuta itselleen tai muille vaaraa. Mikäli urheilija tai hänen vanhempansa toistuvasti jättää noudattamatta annettuja ohjeita, on seuralla/valmentajalla oikeus estää kyseisen henkilön osallistuminen toimintaan. Kun jotain on sattunut ja tilanteesta selvitty, on tapahtuneen jälkihoito tärkeää. Tämä pitää sisällään tilanteesta raportoinnin eri tahoille, tilanteesta ”oppimisen” sekä tämän suunnitelman päivittämisen saatujen kokemusten perusteella.
Yhteystiedot Hallitus: Puheenjohtaja Heli Tiainen puh: 044 2323 438
hallitus@kotkaport.fi
HARJOITUSPAIKKOJEN OSOITTEET:
MUSSALON LUOLA Rajakalliontie, 48310 Kotka
SAVOTTA KOULU Mussalontie 428, 48310 Kotka
SAVOTTA Kanveesi Mussalontie 428, 48310 Kotka
LIITE 4: VANHEMPAINOPAS
Voimisteluseura Kotka sport on kehittyvä ja kehittävä liikuntaseura. Tavoitteena on olla laadukas ja innostava liikuttaja. Seurallemme on myönnetty Tähtiseura-tunnus, joka on Olympiakomitean, lajiliittojen ja aluejärjestöjen yhteinen brändi laatuseuraohjelmalle.
Lasten liikunnassa tarjoamme kiinnostavan harrastuspolun lapsen ensimmäisestä harrastuksesta alkaen aina elinikäiseen rakkauteen voimistelua kohtaan.
Voimisteluseura Kotka Sport tarjoaa sekä harrastustoimintaa että tavoitteellista kilpaurheiluun tähtäävää joukkuevoimistelutoimintaa 3-vuotiaista lähtien.
Tähän tietopakettiin on koottu tärkeää tietoa joukkuevoimisteluharrastuksesta Kotka Sportissa. Ilman vanhempien panosta seuran toiminta ei olisi mahdollista. Sen takia haluamme toivottaa kaikki vanhemmat ja lajista kiinnostuneet mukaan toimintaamme.
JOUKKUEET
Voimisteluseura Kotka Sport luo joukkueet kausittain taitokatselmusten perusteella. Taitokatselmus järjestetään, jotta voidaan osoittaa voimistelijalle hänen taitotasoansa ja toiveitansa vastaava joukkue. Taitokatselmukseen osallistuminen ei kuitenkaan automaattisesti takaa paikkaa joukkueissamme. Pyrimme kuitenkin osoittamaan jokaiselle halukkaalle sopivan joukkueen, mikäli se on hakijoiden määrän mukaan mahdollista.
Taitokatselmus on normaali joukkuevoimisteluharjoitus. Harjoitus koostuu monipuolisesti erilaisista liikunta- ja lajitaitoharjoitteista. Harjoituksia seuraa Kotka Sportin valitsemat arvioijat. Joukkueet julkaistaan yhtä aikaa kaikille ennalta tiedotettuna ajankohtana.
Taitokatselmukset järjestetään voimistelukoululaisista ylöspäin.
Voimistelukouluryhmät täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä, eikä osallistumista taitokatselmukseen tarvita. Riittää, että on innostunut ja voimistelukouluikäinen. Stara-sarjan joukkueeseen voi hakea taitokatselmuksen kautta. Linkki ilmoittautumiseen löytyy seuran kotisivuilta.
MAKSUT
Valmennusvuosi jakautuu kahteen kauteen – syys- ja kevätkauteen. Tämän lisäksi kilpailevilla joukkueilla on kesäaikana heidän oman suunnitelmansa mukaisesti harjoituksia. Syys-ja kevätkausille on erillinen kausimaksu. Kausimaksun suuruus riippuu siitä, onko joukkue kilpaileva, staratapahtumiin osallistuva vai voimistelukouluryhmä. Kausimaksu määräytyy viikoittaisen treenimäärän mukaisesti.
Seura laskuttaa kausimaksut. Seuran laskut tulevat sähköpostitse osoitteesta laskutus@kotkasport.fi ja laskut lähetetään jäsenrekisterissä olevaan osoitteeseen. Laskut tulee maksaa laskujen omaa viitenumeroa käyttäen, jotta suoritukset kohdistuvat oikein. Ilman viitettä saapuneista suorituksista seura perii 5€ korvauksen. Laskuja koskevat tiedustelut tulee osoittaa sähköpostitse osoitteeseen laskutus@kotkasport.fi.
Joukkueiden joukkueenjohtajat hoitavat muut kauden maksut ja tiedottavat niistä wa-sovelluksessa sekä huoltajainfoissa. Nämä maksut maksetaan suoraan joukkueiden omille tileille.
Stara- ja kilpailulisenssi maksetaan Voimisteluliitolle.
Eri-ikäisten voimistelijoiden maksut ovat erilaisia. Kausimaksuilla katetaan myös valmentajien sekä tuomareiden koulutuksia, salimaksuja, kilpailukuluja ym. Ohessa erittely ikäkausittain.
Voimistelukoulu
Kausimaksu kattaa:
● harjoitukset ja vakuutuksen
Vanhempien kustannettavat:
● Kausimaksu
● Mahdolliset muut tarvittavat hankinnat, esimerkiksi esiintymisasut sovitaan erikseen.
Stara-ikäiset
Kausimaksu kattaa:
● harjoitukset/valmennus
● osallistumismaksun kahteen stara-tapahtumaan
● yhden staramatkan kuljetuskustannukset pääkaupunkiseudulle
● kolmen valmentajan/huoltajan kulut (matka ja ruokailu) hallituksen määrittämälle viralliselle staralle
Perheen/joukkueen kustannettavat:
● kausimaksu
● staralisenssi (Voimisteluliitto) Ilman lisenssiä EI VOI osallistua staroille!
● tarvittaessa muut hankinnat kuten seuravaatteet
● esiintymispuku
● välinehankinnat
● ruokailu stara-tapahtumissa
● starojen matkakulut (jos joukkue osallistuu useampaan kuin yhteen tapahtumaan)
● mahdolliset baletit
● muut juoksevat kulut
Kilpailevat joukkueet
Maksu kattaa:
● harjoitukset ja valmennus
● kolmen kilpailun osallistumismaksut
● yhden kisamatkan kulut pääkaupunkiseudulle
● kahden valmentajan/huoltajan matkakulut eli matka, majoitus ja ruokailu (hallituksen määrittelemä virallinen kisa)
● kahden valmentajan/huoltajan (pienemmille mahd. kolme valmentajaa/huoltajaa) leirikulut (matka, majoitus ja ruokailu)
Perheen/joukkueen kustannettavat:
● kausimaksu
● kilpailulisenssi sarjan mukaan (Voimisteluliitto) Ilman lisenssiä EI VOI osallistua kilpailuihin!
● muut tarvittavat vaatehankinnat
● puku
● välinehankinnat
● kilpailujen ruokailut ja matkakulut
● baletit
● voimistelijoiden majoitus- ja leirikulut
● muut juoksevat kulut
Kesätreenit
Jos on kuluja, niin ne selviävät keväisin ennen kesäkauden alkua.
LISENSSIT
Jokainen huoltaja hankkii lapselleen henkilökohtaisen stara- tai kilpailulisenssin. Staralisenssi on tarkoitettu tytöille, joiden joukkue osallistuu Staratapahtumiin. Joukkuevoimistelun 8-10 v. sarjaan, 10-12 v. sarjaan ja sitä vanhempiin kilpasarjoihin ostetaan KILPA B -lisenssi.
8-10 ja 10-12 -vuotiaat voivat osallistua Kilpa B -lisenssillä myös staratapahtumaan. Tämä on hyvä huomioida silloin, jos joukkue siirtyy kevätkaudella kilpailemaan ja on syksyn vielä pelkästään staralla. Tällöin voi ostaa suoraan Kilpa B -lisenssin.
Huoltaja valitsee lisenssin joko vakuutuksella tai ilman vakuutusta. Mikäli valitsee lisenssin ilman vakuutusta, tulee voimistelijalla olla omasta takaa kilpailutoiminnan kattava vakuutus.
Lisenssikausi on aina vuoden kerrallaan 1.9 – 31.8. välisen ajan.
Lisenssit hankitaan Voimisteluliiton sivuilta:
http://www.voimistelu.fi/fi/Tapahtumat-ja-kilpailut/Kilpailulisenssit-ja-vakuutukset
Lisenssi tulee voimaan heti, kun lasku on maksettu verkkopankissa.
PERHEILLE HUOMIOITAVAKSI:
Seuratoimijat tekevät talkootyötä, eikä heille makseta palkkaa heidän tekemästään työstä seuran hyväksi.
Kausimaksuista kertyneitä varoja käytetään valmentajien kulukorvauksiin, valmentajien ja seuratoimijoiden koulutuksiin, seuran järjestämiin tuomaritunteihin, tuomarikuluihin, yhteisiin välineisiin ja tarvikkeisiin, ohjelmien musiikkien miksauksiin, Teosto- ja Gramex maksuihin sekä esim. mainoskuluihin.
Voimisteluseura Kotka Sport järjestää tarvittaessa kauden aikana vanhempainillan. Joukkueet järjestävät omia vanhempaintapaamisia, joissa käydään läpi tulevan kauden tärkeimmät asiat, tavoitteet sekä budjetti. Toisiin vanhempiin tutustuminen on tärkeää. Kisoja ja esiintymisiä on mukava seurata porukassa. Tämä lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja myös esimerkiksi kimppakyytien sopimisessa auttaa se, kun ollaan tuttuja.
Seuran toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, eikä säännöllisiä tuloja ole. Tämän vuoksi järjestämme näytöksiä ja kilpailuja. Näiden tapahtumien järjestelyihin tarvitaan aina reipasta talkoohenkeä, johon koko seura ja kaikki joukkueet osallistuvat. Tehtäviä ovat esimerkiksi kisa-/esiintymispaikan koristelu, siivous, kahvilan pyörittäminen, leivonta, lipunmyynti, järjestyksenvalvonta yms. Joukkueilla voi lisäksi olla oman tilin kartuttamiseen omia myyntiprojekteja sekä talkoita, joihin tarvitaan jokainen perhe mukaan.
Tärkeitä linkkejä:
www.voimistelu.fi (täältä löytyy kaikki tieto JV:stä esim kaikki kilpailusäännöt)
VALMENTAJAT
Jokaisella Kotka Sportin joukkueella on oma vastuuvalmentaja ja lisäksi apuvalmentajia. Valmentajat tekevät tätä omien töiden/koulun ohella, eivätkä saa seuralta varsinaista palkkaa, vaan kulukorvauksen. Valmentajat sitoutuvat aina kaudeksi kerrallaan ja tekevät sopimuksen seuran kanssa. Valmentajat ovat sitoutuneet käymään tarpeellisissa koulutuksissa ja kasvattamaan valmennustaitojaan.
JOUKKUEENJOHTAJAT
Jokaiselle kilpailuihin ja tapahtumiin osallistuvalle joukkueelle valitaan huoltajien keskuudesta kaksi joukkueenjohtajaa eli jojoa.
Joukkueenjohtaja vastaa joukkueen tiedotuksesta ja yhteistyöstä vanhempien ja valmennuksen välillä sekä auttaa valmentajia käytännön asioiden hoidossa tarvittaessa. Tehtäviin kuuluu mm. kilpailuihin ilmoittautuminen ja kilpailumatkojen majoitusten hoitaminen. Joukkueenjohtaja voi delegoida erilaisia joukkueen toimintaan liittyviä tehtäviä myös muille vanhemmille.
Jojo vastaa joukkueiden omista kuluista ja hallinnoi joukkueen omaa tiliä. Jojo laskuttaa vanhemmilta joukkuekohtaiset joukkuemaksut esim. hankinnat, puku ja kisamatkakulut. Joukkueen tilille kerätään rahaa ennakkoon siten, että kululaskun tullessa rahastonhoitaja pystyy maksamaan laskun. Vanhemmat sopivat yhdessä vanhempainillassa, miten varaudutaan kauden suunnitelmaan mahdollisesti kuuluvien isompien kulujen kustannuksiin.
Joukkueen talkootyöstä tulevat tulot ja hankitut sponsorit jakautuvat voimistelijoiden kesken tasaisesti. Joukkue voi jakaa rahat tasaisesti kaikille tai jos mukana on henkilöitä, jotka eivät halua osallistua, voi ”talkoopalkan” summan arvioida ja sopia, että talkootyöhön osallistumattomat voivat korvata summan muuten.
Sponsorisopimuksiin jokainen joukkue luo toimintamallin itse saadessaan sponsorirahaa ulkopuoliselta taholta.
VOIMISTELIJAT
Voimistelijoiden tulee muistaa, että he edustavat joukkuettaan ja seuraa. Harjoitus- ja kilpailutilanteissa sekä vapaa-ajalla on käyttäydyttävä asiallisesti. Toisia tulee kunnioittaa ja hyvällä käytöksellä edesauttaa joukkuehengen syntymistä. Voimistelijan tulee noudattaa sekä seuran että joukkueen sääntöjä.
VANHEMMAN ROOLI
Vanhemman tärkein tehtävä on tukea ja kannustaa voimistelijaa. Vanhemmat ovat lapsensa tärkeimpiä tukijoita ja heillä tulee olla ymmärrys siitä, että lapsen innostus, toiveet ja kyvyt ovat kaiken tekemisen todellinen lähtökohta. Keskustelkaa kotona harjoituksista, leireistä ja kilpailuista sekä kannustakaa lasta monipuoliseen liikuntaan.
Vanhemman tehtävä on mahdollistaa voimistelijalle hyvä harjoittelu ja kehittyminen. Tähän kuuluu säännöllinen elämänrytmi; terveellinen ruoka, harjoittelun ulkopuoliseen liikuntaan kannustaminen ja lapsen riittävän unen varmistaminen. Lisäksi vanhempien tulee auttaa henkisesti haastavissa tilanteissa.
Vanhemmilla on siis hyvin keskeinen rooli lasten kilpaurheilun mahdollistajina. Lasten kilpaurheiluharrastuksessa keskeisiä asioita ovat ilo, omaehtoisuus ja monipuolisuus. Urheiluharrastus on parhaimmillaan sitä, että lapsi saa harjoitella ja kilpailla omien motiiviensa ja kykyjensä mukaisesti hyvässä porukassa. On tärkeää voida luottaa aikuisten tukeen ja saada kannustusta. Tiivis yhteistyö ja avoin keskusteluyhteys vanhempien ja valmennuksen välillä on perusedellytys toimivalle joukkueelle. Joukkuehengen luominen on siis yhtä lailla vanhempien, kuin valmentajien ja voimistelijoiden vastuulla.
Vanhempien on hyvä kannustaa lastaan liikkumaan myös harjoitusten ulkopuolella. Suositusten mukaan lapsen tulee liikkua päivittäin kaksi tuntia. Liikuntasuoritukseksi voi laskea kaikki yli 10 minuuttia kestävän liikunnan. Voimistelun huipulle tähtäävän tulisi liikkua monipuolisesti vähintään 20 h/vko.
Vanhemman tehtävä on huolehtia, että voimistelijalla on oikeanlaiset varusteet harjoituksissa, kilpailuissa ja leireillä. Oikeanlaisesta varustuksesta saa lisätietoa valmentajilta.
VOIMISTELUN LOPETTAMINEN KESKEN KAUDEN
Kaikki kauden alussa alkanut toiminta pyrkii siihen, että meneillään oleva kausi voimistellaan/valmennetaan loppuun asti. Lopettamisen ajankohta on kauden loppussa, ei kesken kauden. Jäsen- ja kausimaksuja ei palauteta ja kauden maksut on maksettava.
Joukkueelle tai voimistelijalle tilatut varusteet/kulut on lopettamisen yhteydessä maksettava. Joukkueelle maksetaan esimerkiksi syntyneet pukukustannukset. Kuukausimaksujen palautuksen aiheellisuutta niiltä kuukausilta, joista kuluja ei ole ehtinyt syntymään ko. voimistelijalle/kuukausilta joihin hän ei osallistu, voidaan arvioida tilanteessa, jossa perhe on maksanut esim. ennakkoon koko kauden kuukausimaksut. Kaikki joukkueelle varainhankinnan tai sponsoroinnin kautta hankitut rahat ovat joukkueen ja näitä ei makseta takaisin missään tilanteessa. Tärkeää: Jokainen kesken kauden tapahtuva lopetus/kuukausimaksujen palautuksen aiheellisuus arvioidaan seuran hallituksessa tapauskohtaisesti. Lähtökohtaisesti joukkueelle maksettuja kuukausimaksuja, ei palauteta. Lopettamisilmoitus annetaan valmentajille ja joukkueenjohtajille sähköpostilla. Jojot ilmoittavat tiedon jäsenrekisterin ylläpitäjälle.
URHEILUN PELISÄÄNNÖT
Seuramme ryhmät/joukkueet tekevät itselleen pelisäännöt, jotka päivitetään aina kauden alussa.
SOME
Kotka Sportin valmentajat ja muut yhteistyötahot saattavat kuvata (video tai valokuvat) voimistelu- ja ryhmäliikuntatunneilla aineistoa sosiaaliseen mediaan. Näitä materiaaleja hyödynnetään monipuolisesti seuran markkinoinnissa esimerkiksi Instagramissa, Facebookissa ja kotisivuilla sekä julisteissa ja esitteissä.
Kotka Sportin sosiaalisen median kanavat:
Voimistelujoukkueella voi olla oma Instagram-tili, jossa valmentajat julkaisevat esimerkiksi kuvia joukkueen treeneistä ja kilpailuista.
Alla muutama ohje hyvän some-käyttäytymisen varmistamiseksi:
1. Pyri ylläpitämään seuramme positiivista, iloista ja energistä imagoa myös päivityksissäsi. Muista, että edustat seuraa myös vapaa-ajallasi. Haluamme nähdä paljon kivoja ja iloisia päivityksiä seuramme voimisteluarjesta! Muista käyttää päivityksissäsi #voimisteluseurakotkasport hashtagia! (Tai joukkueesi omaa: #)
2. Jos voimistelijat perustavat omia ryhmiä tai kanavia, ei niiden nimien edessä saa käyttää vks-lyhennettä ja jos ryhmässä eivät ole mukana kaikki joukkueen voimistelijat, niin ryhmälle ei ole suotavaa antaa nimeksi joukkueen nimeä. Asioista on viestiteltävä myös muilla tavoin, jos kaikki eivät ryhmässä halua mukana olla. Sosiaalisen median käyttäminen on vapaaehtoista.
3. Huoltajat ovat vastuussa alaikäisten lasten tileistä ja toiminnasta sosiaalisessa mediassa. On suositeltavaa, että tyttöjen ryhmässä on moderaattorina joku huoltajista tai täysi-ikäinen valmentaja.
4. Älä arvostele voimistelukavereita, muita seuroja, tuomareita tai seuratoimijoita sosiaalisessa mediassa.
5. Mieti minkälaisia kuvia jaat. Kysy kaveriltasi aina lupa, jos julkaiset hänestä kuvan!
6. Julkaise vain itse ottamiasi kuvia. Älä kopioi muiden kuvia.
7. Muista, että sosiaalinen media on oikein käytettynä kaikkien hyvinvointia edistävä kanava, ei pahaa mieltä eikä harmia aiheuttava.
KILPAILUMATKAT
A) Stara-matkat, yksipäiväinen
– Valmentajat päättävät, kuinka monta huoltajaa tarvitaan mukaan tapahtumaan.
– Huoltajien matkakulut ja ruoka maksetaan joukkueen voimistelijoiden toimesta.
– Ruokailu järjestetään, jos lähtijät sen katsovat aiheelliseksi päivän pituudesta riippuen. Lyhyet staramatkat omilla, terveellisillä, eväillä ilman järjestettyä ruokailua ovat mahdollisia.
– Makeisten syönti staramatkoilla ei ole sallittua.
– Staramatkoille ei ole suositeltavaa ottaa mukaan arvotavaraa.
B) Kilpailumatkat:
– Pääosin toimitaan samoin ohjeistuksin kuin staralla. Kilpailumatkoista saattaa tulla jo 10-12 -sarjassa sellaisia, että yövytään kisapaikkakunnalla. Tästä syystä on joukkuekohtaisesti mietittävä huoltajien kulujen maksaminen voimistelijoiden toimesta (yöpyminen hotelli/koulu). Huoltajia tarvitaan harvemmin mukaan voimistelijoiden kasvaessa, mutta kilpailumatkojen pidentyessä huoltomenot kasvavat.
– Kilpailuun osallistumisen peruuntuminen sairastapauksen vuoksi ja maksujen palauttaminen on kilpailujen järjestäjän päätettävissä. Jos järjestäjä maksaa takaisin ruoka-/majoituskuluja lääkärintodistusta vastaan, hoitaa perhe valmentajalta saadun yhteyshenkilön kautta maksujen palautuksen käytännön asiat ja todistusten lähettämisen.
– Kilpailumatkoilla makeisten syönti on valmentajan päätös. Jos esimerkiksi paluumatkoilla sallitaan herkuttelu, niin tästä päättävät valmentajat. Tässä on otettava huomioon esimerkiksi se, mitä muita joukkueita bussissa on.
C) Yleiset ehdot kaikille matkoille:
– Joukkueen jäsenet matkustavat yhteiskyydillä linja-autolla. Poikkeustapauksissa esimerkiksi, jos matkaan lähtee vain yksi joukkue, myös henkilöautot ovat mahdollisia sillä ehdolla, että kyydit löytyvät näin koko joukkueelle, valmentajille, mahdolliselle tuomarille sekä huoltajalle.
Kaikki kilpailumatkat kuljetaan seuran järjestämillä yhteiskyydeillä. Leirimatkoilla joukkueet järjestävät itse koko joukkueelle ja valmentajille kyydin.
– Bussimatkat alkavat ja päättyvät yhteisesti sovitusta paikasta. Turvallisuus- ja vastuusyistä ei voi jäädä pois eri pysäkeillä.
– Jos matkoilla käytetään ”kimppakyytejä” ja kuljetaan esim. omin autoin, niin kuljettajalle maksetaan polttoaineraha joukkueen toimesta ja pyritään täyttämään autot järkevästi.
– Jos huoltajiksi on paljon halukkaita, jaetaan tapahtumat ja kierrätetään huoltajia, jotta kaikki saavat toimia kuljettajan roolissa.
– Jos huoltajia on vaikea saada, joukkue suorittaa arvonnan tai jollain muulla keinoin kierrättää huoltajien osallistumisen. Huoltajana toimiminen on joukkueen toiminnan kannalta erittäin tärkeää, jopa siinä määrin pakollista, että siirtymiset saadaan hoidettua. Joukkueen toiminta, varsinkin pienemmillä voimistelijoilla, riippuu valmentajien lisäksi myös huoltajista ja kun on aktiivisia huoltajia, joukkue pystyy osallistumaan erilaisiin tapahtumiin.
– Jos mukana on aina samat huoltajat, jotka haluavat toimia kuljettajina, eikä muita ole ilmoittautunut halukkaaksi, niin näiden huoltajien kulut maksetaan aina.
D) Stara-matkojen, kilpailumatkojen ja harjoitusleirien peruutusehdot:
– Linja-auton vuokrakulut ovat aina samat oli peruutuksia tai ei, joten kun tapahtumaan on ilmoittautunut, mutta joutuu syystä tai toisesta perumaan, on matkakulut kuitenkin maksettava (myös sairastapauksissa). Voimistelijan omasta matkavakuutuksesta riippuen voi perheen olla mahdollista hakea korvausta kuluista.
– Valmentajien vastuulla on tiedottaa tulevista tapahtumista, staroista, kilpailuista sekä leireistä kauden alussa joko itse tai jojojen kautta.
– JV-tiimi päättää yhteistyössä valmentajien kanssa sen, mihin kilpailuihin osallistutaan. JV-tiimi määrittää myös starojen ja kilpailujen määrät ikäkausikohtaisesti.
